Itämaan tietäjät ja perheen vaihto!

Nyt on taas edellisestä kirjoituksesta kulunut hetkinen ja paljon on tapahtunut. VAROITUS!! PALJON KUVIA LUVASSA!!

Täällähän siis sekä jouluaattona, että 6.1. (joka täällä tunnetaan Itämaan tietäjien päivänä) jaetaan lahjoja, mutta näille se "pääpäivä" on se Itämaan tietäjien -päivä. 5.1. siis nämä Reyes Magos eli Itämaan tietäjät pitävät Las Palmasin (ja muidenkin espanjalaisten kaupunkien) kaduilla eräänlaisen kulkueen, johon osallistuu siis kaikki hahmot Paavo Pesusienestä aina Peter Paniin asti ja kulkueen perällä kulkevat Itämaan tietäjät omine saattueineen kamelin selässä. Aloitan, kuitenkin kyseisen päivän aamupäivästä. Tähän väliin kerron yhden asian, joka saattaa selkeyttää tämän tekstin lukemista. Eli jos välillä puhun kuninkaista ja välillä taas Itämaan tietäjistä, ne on sama asia. Espanjaksi ja englanniksi itämaan tietäjät ovat Reyes magos ja Magic Kings eli suoraan suomennettuna Taikuri/taikamaiset Kuninkaat.

Aamupäivällä 5.1. normaalisti menin kauppaan h-äidin ja pikkuveljen kanssa ostamaan kakkua. Jokaista Tietäjää kohtaan on siis tapana ostaa oma kakku, jonka nimi on Roscon de Reyes. Ostimme myös muuta syötävää vielä seuraavaa päivää varten. Puoli seitsemän aikaa lähdin yksin ulos, koska halusin käydä katsomassa läheisessä puistossa viimeistä päivää olleita käsityö markkinoita. Siellä oli paljon paikallisia käsityöläisiä ja paljon ihmisiä. Itse myös matkaan lähti muutama koru, mutta ei niistä sen enempää.

Messujen jälkeen tapasin mun silloisen perheen vanhempien ja pikkuveljen kanssa siinä puistossa, jossa jo valmiiksi olin. Siitä lähdettiin yhdessä suunnistamaan kohti kiinalaista kauppaa, josta ostettiin suihkuserpentiiniä. Sieltä lähdettyämme alettiin metsästämään hyvää paikkaa kulkueen katsomista varten. Kulkue kesti aika kauan, mutta olin sen kylmässä seisomisen arvoinen. Kyllä! Täällä on nyt oikeasti kylmä. Lämpötila näyttää 19C, mutta tuntuu kuin 10 C, jos multa kysytään… Varsinkin kun mun nykyinen koti on korttelin päästä merestä, niin tässä on kylmä, kun mereltä tuulee. Ai niin. Täällä on myös ruvennut olemaan oikeasti pimeää. Tietenkin päivällä on valoisaa, mutta aurinko nousee samaan aikaan, kun mun koulu alkaa, eli 7:55 ja laskee jo puoli seitsemän aikaan.

Sinä iltana kulkueen jälkeen, mentiin kotiin syömään pitsaa ja pelailin pikkuveljen kanssa laivan upotusta ja Afrikan tähteä. Illalla kaikki meni aikaisin nukkumaan, mutta sitä ennen laitoimme ulko-oven eteen maitoa, porkkanoita ja jotain muitakin ruokia. Tämän lisäksi jokaisen piti viedä oma kenkä olohuoneeseen, jonka ympärille Itämaan tietäjien lahjat sitten ilmestyivät yön aikana.

Aamulla 6.1. pikkuveli heräsi 8 aikoihin ja sehän tarkoitti sitä, että niin me muutkin herättiin, koska hänellä ei ollut lupaa yksin alkaa avaamaan lahjoja. Minulle Itämaan tietäjät toivat 3 lahjaa eli yksi kultakin tietäjältä. Sain kellon, Gran Canaria -magneetin ja Niken tennarit. Olin super iloinen mun lahjoista, varsinkin kun en mitään toivonut. Sitten noin 10 aikoihin meille tuli vieraita ja alettiin syömään niitä kakkuja, joista aiemmin tässä kirjoituksessa mainitsin eli Roscon de Reyes.

Nämä kakut eivät muutenkaan ole ihan tavallisia. Jokaisen kakun mukana tulee kruunu ja kakun sisälle on piilotettu yksi kuningas ja yksi pähkinän tapainen. Se, kenen kakkupalaan osuu kuningas, saa pitää kakun mukana tullutta kruunua koko päivän ja olla "kuningas". Se taas, jonka kakkupalaan osui tämä "pähkinä", joutuu maksamaan ensivuoden kakut. Mulle ei onneksi/suruksi osunut kumpikaan. Se päivä kului vaan siinä vieraiden kanssa seurustellessa. Illalla vielä Kuninkaat ajoivat meidän talon ohi lähtiessään kaupungista.

7.1. aamulla kävimme vaihtamassa lahjoja, eli joihin oli tullut esim. väärä koko tms. Sieltä ajoimme suoraan La Atalayaan ensimmäisen perheen äidin vanhempien "maalaistalolle" hakemaan appelsiineja, jotka oli muuten erittäin mehukkaita ja makeita. Kun tulimme sieltä, siivosin vielä viimeisen kerran "mun" huoneen, koska tämä oli se päivä, kun vaihdettiin perheitä. Tämän siivoamisen jälkeen pelasin vielä kerran pikkuveljen kanssa laivan upotusta. Pelaamisen jälkeen aloimme raahaamaan mun tavaroita (2 isoa matkalaukkua, yksi pieni matkalaukku, kaksi reppua ja käsilaukku) alas autolle. Siitä alkoi matka kohti uutta perhettä.

Mulla ei varsinaisesti ollut surullinen olo. Tietenkin vähän haikea, kun oli tottunut 4kk ajan asumaan näiden ihmisten kanssa, mutta toisaalta se varmaan oli myös yksi syistä, miksi en ollut surullinen. Tätä on vähän vaikea selittää, mutta se kun he eivät ole mun oikeaa perhettä niin se on välillä tosi raskasta. En siis sano, että perhe olisi ollut huono. Ei suinkaan. En olisi osannut parempaa ensimmäistä perhettä toivoa. JTulen pysymään yhteyksissä heihin vielä muuton jälkeenkin.

Uudesta perheestä osaan sanoa sen verran, että mulla on kaksi pikkuveljeä, äiti ja koira. Myöskin tässä perheessä ei puhuta englantia, toisin kuin ensimmäisessä perheessä englantiin turvautui vähän liiankin helposti silloin tällöin.

Kerron perheestä sitten lisää, kun aikaa kuluu.

Päätimme vaihtareiden kanssa, että joka 3. viikonloppu otamme bussin johonkin tämän saaren kaupunkiin. Lauantaina 13.1. oli ensimmäinen matka keskenämme, joka suuntasi erääseen saaren eteläosan kaupunkiin, joka on suosittu myös suomalaisten keskuudessa. Kaupungin nimi on Mógan. Olen käynyt siellä jo kerran perheen kanssa, kun tuli ensimmäinen kuukausi täyteen täällä. En ole varma onko siitä jo kuvia, mutta nyt tulee muutama lisää. Löysimme sieltä myös sukellusveneen, jonka kanssa pääsee katsomaan kaloja ja meren alaista elämää 20-25m syvyyteen. Se oli hauska uusi kokemus kaikille meille vaihtareille.

Tuli turvallinen olo, kun näki missä kyseinen sukellusvene oli rakennettu!

Móganista tulimme yhdessä vielä takaisin Las Palmasiin ja menimme Las Canteras rannalle syömään meksikolaiseen ravintolaan. Oli todella hauska päivä, joka kesti 8-22 eli 14h. :D

Seuraavaa kirjoitusta odotellessa! 

- TUIKE LAS PALMASIN LÄMMÖSTÄ

Joulu ja uusivuosi perheen kanssa!

Hola! Feliz Navidad y año nuevo.

Tähän kirjoitukseen ajattelin nyt sitten kirjoittaa joulusta ja muutenkin, mitä lomalla on tapahtunut. Kirjoitan nyt tähän alkuun taas muistutukseksi, että tämä on joulu ja uusivuosi TÄSSÄ PERHEESSÄ, eli en sano, että kaikissa perheissä joulu  tai uusivuosi olisivat samanlaisia. Me vietimme jouluaaton mun h-äidin perheen kanssa eli oli hänen vanhemmat ja veli lapsineen.

Aloitan jouluaatosta eli 24.12. Ajattelin, että joulu tulisi olemaan se vaikein hetki mulle, mutta itse joulu ei ollut vaikea, mutta minulle henkilökohtaisesti romahduksen jouluaattona aiheutti se, että halusin soittaa isoäideille Suomeen ja toivottaa hyvät joulut, mutta pelkkä ajatus siitä ai minut itkemään.

Toinen ajatus, mikä minulla oli joulusta, oli se, että se tulisi olemaan kovin erilainen. Oikeastaan joulu itsessään ei eronnut siitä miten minun oma Suomen perheeni viettää joulua. Eli ensin syötiin, koko perhe yhdessä ja sitten avattiin lahjat. Ainoa merkittävä ero oli se, että niin kuin kaikki, myös jouluaaton "vietto" alkoi noin 3 tuntia myöhemmin kuin mun perheessä Suomessa. Eli aloimme syömään vasta 9 aikoihin ja minulle oli ennen joulua sanottu, että tämä minun perheeni syö paljon jouluna, mutta eihän se ollut mitään verrattuna niihin kaikkiin laatikkoihin ja joulukinkkuun ja -kalkkunaan ja erilaisiin salaatteihin ja kaikkeen muuhun, mitä meidän perhe Suomessa syö.

Ruokailun jälkeen kello oli jo melkein 12 yöllä, ja Joulupukin oli aika tulla käymään. Täällä ei kuitenkaan Joulupukkia aattona nähdä ollenkaan, vaan minun perheeni asettaa ikkunaan joulukuusen viereen "ansan", kun he itse ovat ulkona, lenkillä koiran kanssa. Eli tämä ansa, on ripustettu ikkunan ja joulukuusen väliin ja, jos siihen koskee, niin sellainen kello alkaa kilisemään ja lapset saavat tietää, että nyt Joulupukki on käynyt. Yksi ero lahjoihin liittyen oli myös se, että Joulupukki ei tuonut lahjoja kuusen alle vaan Pukki vie lahjat rappukäytävään ja lasten tulee etsiä ne sieltä.

Tämän etsimisen jälkeen lapset tuovat lahjat sisään ja alkavat jakamaan niitä, ja tietenkin avaamaan omiansa. Lahjojen avaamisten jälkeen, lapset tietenkin alkoivat leikkimään niillä lahjoilla, mutta tässä vaiheessa kello tosiaan oli jo melkein 1 yöllä, joten mä vain menin nukkumaan.

Seuraava päivä eli 25.12. oli oikeastaan samanlainen, kuin edellinenkin päivä, mutta ilman lahjojen jakoa ja nyt oli henkilöt hieman vaihtunut. Tänään oli siis enemmän h-isän puolelta vieraita eli hänen veli tyttöystävänsä kanssa ja mun molempien h-vanhempien vanhemmat. Eli syötiin samaa ruokaa kuin aattonakin, mutta aloitimme jo kolmelta.

26.12. Menimme kävellen mun pikkuveljen jalkapalloharjoituksiin. Ilta kuitenkin päättyi siihen, että mut oli ilmoitettu jalkapallojoukkueeseen 4 vuoden tauon jälkeen. Seuraavana päivänä eli 27.12. olikin jo ensimmäiset harjoitukset. Ja 28.12. ensimmäinen harjoitusottelu, johon myös mä pääsin pelaamaan. Ei me voitettu, mutta ei se mua haittaa. Muutenkin yllättävän hyvin me pelattiin, vaikka tämä joukkue on aivan uusi. Hävittiin siis 6-4. Mun oma iskä kyllä sanoi, että itkee koko vuoden 2017, mutta kyllä mä luulen, että se näistä traumoista selviää. :D

30.12. Juhlimme h-isän isän syntymäpäiviä ravintolassa Las Canteras rannalla. Ei siitä sen ihmeellisempiä selityksiä, mutta sen jälkeen kävimme katsomassa hiekasta tehty Betlehem.

Näkymä ravintolasta.

31.12. eli uudenvuoden aatto oli varmaan minulle henkilökohtaisesti erikoisin, jos vertaan siihen, miten Suomessa mun perhe viettää näitä juhlia. Eli ensinnäkin aloimme syömään vasta n. 9 aikaan illalla. Söimme n. tunnin verran, jonka jälkeen Skypetin mun perheen kanssa, koska heillä vaihtui vuosi ja halusin moikata perhetuttuja, jotka oli meillä viettämässä uuttavuotta. Sen jälkeen kaikki alkoivat katsoa televisiosta jotain ohjelmaa, joka ilmeisesti tulee joka vuosi. Me lapset ei sitä jaksettu katsoa, joten opetin heille, miten "Afrikan tähteä" pelataan, kun joulupukki heille sellaisen toi.

Tämän jälkeen kello oli jo melkein 00:00, joten soitin taas äidille Skypessä ja hän sai seurata, mitä täällä tehdään, kun vuosi vaihtuu. Eli televisiosta katsotaan yhtä tiettyä ohjelmaa, jossa on jotain esityksiä ja sitten siinä näkyy kello. Kun kello on 00:00 se kello lyö 12 kertaa, ja joka kerta, kun se lyö, pitää syödä yksi viinirypäle. Itselle tämä syöminen oli vaikeaa, koska se kello löi noin sekunnin välein, joten piti syödä todella nopeasti. Lisäksi vielä paikallisissa viinirypäleissä on todella iso kivet sisällä, joka tekee syömisestä vielä vaikeampaa. Tuli mieleen, että yksi päivä, kun oltiin kaupassa, niin siellä myytiin paketteja, joissa oli vain 12 viinirypälettä ja ne oli valmistettu niin, että ne oli helpompi syödä (ilman kiviä yms.)

Viinirypäleiden syömisen jälkeen alkoi sitten oikeat juhlat. Aikuiset joi samppanjaa, lapsille oli ostettu sellaiset "juhlasetit", joissa oli siis sellaiset pahviset hatut, lasit, muovinen lei, tekohampaat ja en tiedä sen oikeaa nimeä, mutta vappupilli tms. Tämän lisäksi meidän isoäiti oli hommannut sellaisia pieni pommeja, jotka pamahtavat osuessaan maahan, ja niitä sitten heiteltiin sisällä toistemme jalkoihin. Tämän kaiken jälkeen kello oli jo yli yksi, ja lähdimme siskon ja h-isän kanssa viemään meidän vieraita koteihinsa. Itse pääsin nukkumaan n. kolmen aikoihin ja seuraavana aamuna ymmärrettävästi kaikki nukkui pitkään.

Anteeksi tämän kuvan huono laatu. Halusin vain näyttää millainen se juhlasetti oli. :)

Seuraavaan kirjoitukseen kirjoitan sitten varmasti loppu lomasta, Itämaan tietäjien -päivästä ja muutosta