Madrid, Alicante ja Cordoba 2.-12.3.

Hyvää päivää täältä lämpimästä Las Palmasista!

Tämän kerran kirjoitus koskee mun kokonaista viikko pois Gran Kanarialta, kun mä lensin Madridiin muutamaa Rotaryn reissua varten. Itse Madridin viikosta ei aio kertoa, mutta laitan kuvia kyseisestä. Aloitetaan ensin pienellä pohjatiedolla. Meille jo ennen, kuin saatiin edes tietää meidän ensimmäisiä perheitä, kerrottiin, että Rotary Spain järjestää paljon matkoja. Silloin jo päätin, että menen mahdollisimman moneen, (kunhan rahat riittää) koska haluan tutustua mahdollisimman moneen uuteen ihmiseen ja nähdä samalla myös Espanjan mannerta.

 Ensin n. kaksi kuukautta ennen Cordoban matkaa ilmoittauduin sinne toisen vaihtarin kanssa tältä saarelta. Kuitenkin vajaa kuukausi ennen matkaa, Rotary ilmoitti, että sitä edeltävänä viikonloppuna on Alicantessa multidistrict viikonloppua. Ensin ajattelin, että eihän siinä ole mitään järkeä, että kahtena peräkkäisen viikonloppuna lennä, kun ei se lentäminenkään ihan ilmaista ole. Sitten kuitenkin saatiin kuulla, että henkilöt, jotka tulevat kauempaa saavat asua sen viisi päivää siinä välissä Madridissa host-perheen luona. Siinä vaiheessa oli pikaiset keskustelut perheiden kanssa ja niinpä mä sitten ilmottauduin myös sinne. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun näin uudet australialaiset, jotka olivat siis saapunut n. kuukautta aikaisemmin tammikuun lopulla.

Aloitetaan nyt kuitenkin ihan alusta. Eli 2.3. mä menin bussilla lentokentälle, ja lähdin kohti suurta Madridia. Saavuin sinne n. yhden aikoihin päivällä, ja heti olin eksynyt. Noh siinä ESPANJAKSI kysyin ihmisiltä, että mistä pääsee ulos. :D Lopulta selvisin ja siellä oli vastassa kaksi Rotexia ja kaksi vaihtaria Teneriffalta. Ihan ensimmäinen juttu, joka tehtiin hieman huvitti minua. Vaihdettiin tuulitakki toppatakkiin ja ei kun mars matkaan. Lentokentältä lähdettiin metrolla kohti Real Madridin -jalkapallojoukkueen kotistadionia, jolta meidän bussi lähti kohti Alicantea. Bussimatka kesti n. 6-7 tuntia pysähdyksen kera, joten me pelailtiin erilaisia pelejä ja laulettiin koko matka. Saavuttiin sinne hotellille ja hämärän tultua ja mentiin suoraan syömään. Olihan siinä ehtinyt nälkä tulla, kun ei ollut yhtään lämmintä ateriaa ollut mahdollisuutta syödä. Sitten alkoi reilun kahden tunnin avainten odottelu. Lopulta, kun huoneisiin päästiin, niin nopean suihkun kautta pää tyynyyn ja nukkumaan.

Seuraavana aamuna 3.3. lähdimme aikaisin aamulla ajamaan bussilla kohti satamaa. Satamassa meitä odotti sellainen lautta/pieni laiva, jolla me mentiin Tabarcan saarelle. Saari oli niin pieni, että käveltiin sen ympäri todella nopeasti. Kierroksen aikana kerrottiin paljon saaren historiasta ja myös päästiin tutustumaan erilaisiin eläimiin, mm. erääseen lintulajiin, jonka kaksi edustajaa elävät saaren vieressä ja erääseen hämähäkkilajiin. Noin viiden aikaan oli ryhmävalokuvien ja syömisen jälkeen aika lähteä paatilla takaisin kohti satamaa. Satamasta ajoimme takaisin hotellille ja nopean suihkun ja vaatteiden vaihdon jälkeen lähdimme sellaiseen cocktail-tilaisuuteen, jonka Rotary meille järjesti. Ruokatarjoilun jälkeen, niin kuin olettaa saattaa, alkoi musiikki soimaan ja kaikki menivät tanssimaan. Monen tanssitun tunnin jälkeen lähdimme takaisin hotellille nukkumaan.

Alicanten satama, josta lähdimme laivalla.

TABARCAN SAARI

Aamulla 4.3. (liian) aikaisin oli lähtö Madridiin. Saavuimme Madridiin stadionin viereen ja siitä alkoi metrolla matka kohti h-perhettä. He asuvat Colmenar-Viejo nimisessä kylässä/kaupungissa noin puolen tunnin junamatkan päässä Madridin keskustasta. Ilta kului vain jutellessa ja sitten mentiin unten maille.

Tästä alkaa meidän viikko Madridissa.

Puerta del sol

Gran Vía

Plaza Mayor

Catedral de Santa María la Real de la Almudena

Palacio Real de Madrid

Parque del Buen Retiro

Palacio de Cristal

Sitten lauantaina 10.3. oli taas aikainen lähtö bussilla kohti Cordobaa. Tällä kertaa bussimatka kesti noin viisi tuntia. Tällä kertaa meidän hotellinamme toimi neljän tähden hotelli ja matkassa oli mukana myös Rotareita eri klubeista Madridista. Kun saavuimme Cordobaan, lähdimme tutkimaan ihan meidän hotellin vieressä ollutta Moskeijaa. En kerro siitä sen enempää, mutta laitan kuvia.

Näkymä meidän hotellin ikkunasta

Niinkuin mun hiuksista voi huomata niin tuuli aika paljon

11.3. Lähdettiin aamulla aikaisin ajamaan kohti eräitä tuulimyllyjä joihin liittyy erikoinen tarina. Lainattu sivustolta https://anna.fi/lifestyle/matkailu/kastilia-la-mancha-keskella-espanjaa: ''Näitä hirviöitä vastaan siis taisteli – kurjasti häviten – Miguel de Cervantésin 1600-luvun alussa luoma manchalainen ritari Don Quijote. Tuulimyllyt lienevätkin Don Quijoten ohella ensimmäiseksi mieleen nouseva kuva Kastilia La Manchasta. Valkoisina ja mahtavina ne vartioivat lakeuksi … Sieltä saa tietoa jättiläisten historiasta ja ainakin Consuegrassa pääsee tutustumaan myllyn kerroksiin oppaan mukana. Kävijä viisastuu mm. tiedolla siitä, että myllyn rakenteissa on viittä eri puulajia niiden ominaisuuksien mukaan. Myllyn yläosassa olevat ”ikkunat” eivät ole maisemia varten. Niitten avulla mylläri määritti tuulen ja käänsi myllyt juuri oikeaan suuntaan. Pyörimisnopeutta säännösteltiin peittämällä tai riisumalla siipien puuristikkoisia lapoja kanvaaseilla." Ei siitä sen enempää. Tämän jälkeen kävimme syömässä eräässä paikallisessa ravintolassa ja saatiin paikallisia herkkuja.

12.3. oli vain minun aikani lentää takaisin Las Palmasin lämpöön. Olen 99% varma, että seuraava kirjoitus tulee kertomaan siitä viikosta, kun mun iki oma Suomi-perhe tuli vierailemaan mun luokse.

Rotary-retki 24.2.

Buenos días!

Tässä tekstissä aion kertoa teille lauantaista 24.2., kun menimme tutustumaan taas saareen hieman enemmän. Eli aamulla aikaisin tapasimme Fuente Luminosan edessä, ja siitä alkoi matka kohti Gáldaria. Ensimmäisenä kohteena oli erään Rotary-rouvan ystävättären banaaniviljelmä. Oli todella jännää ja mielenkiintoista nähdä ja kuulla, miten ne banaanit kasvatetaan, joita mekin Suomessa syödään. Ihan ensinnäkin meille kerrottiin, että suurin osa banaaneista, joita Gran Canarialla kasvatetaan, lähetetään muualle Eurooppaan. Vain "kitukasvuiset" banaanit jäävätä tänne saarelle. Eli se on hyvinkin mahdollista, että te suomalaiset ystäväni olette syöneet banaaneja, jotka on kasvatettu täällä saarilla. Toiseksi, kaikki ne tarhat, joiden ohi me ajettiin, olivat ihan hervottoman suuria. Kun sitten päästiin sinne tarhaan sisälle, niin meille kerrottiin, miten ne banaanit kasvaa ja mistä tietää, että ne ovat kypsiä. Ihan aluksi on yksi banaanikasvi, joka kasvattaa omat banaanit. Seuraavaksi se saa "poikasia", mutta kaikki muut on revittävä irti paitsi yksi. Ja näin tehdään aina, jokaiselle "poikueelle", että vain yksi jää.

Seuraavaksi nähtiin itse banaanin eri kasvuvaiheet. Eli ihan aluksihan ne banaanit ovat erittäin kirkkaan vihreitä ja oikeasti nelikulmaisia. Seuraavassa vaiheessa ne alkavat enemmän kellertää ja saavat hieman enemmän pyöreän muodon. Viimeisessä vaiheessa banaanit ovat jo melkein kokonaan keltaisia, mutta se väri ei kuulemma kerro ainoastaan banaanin kypsyydestä. Kypsyydestä kertoo myös sen banaanin reunojen muoto. Eli kypsässä banaanissa ei niitä kulmia erota melkein ollenkaan, vaan se on jo enemmän pyöreä.

Itse opiskelun lisäksi oli myös otettava muutaman hassun hauskat kuvat, jotta saatiin hyviä kuvia instagramiin.

Banaanitarhoilta ajettiin noin kymmenisen minuuttia Cuevas Pintadas -nimiseen museoon. Eli vaikka nimi tarkoittaakin "maalatut luolat" niin niitä siellä kuitenkaan ei ollut. Sen sijaan pääsimme kuulemaan saaren ensimmäisestä asukkaista, jotka olivat rakentaneet luolia (joita oli alettu kaivaa esiin, ja joita me päästiin näkemään). Luolien pohjien lisäksi, sinne oli rakennettu uusia luolia, joissa päästiin näkemään millaisia ne luolat suurinpiirtein olivat olleet. Lisäksi museon sisällä oli erilaisia esineitä, jotka olivat löydetty kaivauksissa ja joiden uskottiin kuuluneen ensimmäisille asukkaille.

Täältä  museolta matkustimme takaisin Las Palmasiin, koska tämä sama Rotary-rouva, jonka mainitsin aikaisemmin, oli tehnyt meille päivällisen, joka koostui paikallisista herkuista. Kukaan meistä vaihto-oppilaista ei ole merenelävien suurin ystävä, joten niiltä vältyttiin. :D Ruokailusta en ottanut kuvia, kun piti nauttia, mutta en jälkeen lähdimme vain koteihin.

Seuraava kirjoitus tulee kertomaan mun seikkailusta manner-Espanjassa. Kiitos kaikille, jotka lukevat mun kirjoituksia, ja on kiva saada palautetta ja kuulla, että niin monet tutut lukee mun juttuja.