Camino de Santiago 27.-3.5.2018

Hola! 

Tänään aijon kertoa teille meidän Camino de Santiagosta eli suomeksi Pyhän Jaakobin pyhiinvaelluksesta. !!LUVASSA PALJON KUVIA!!

Kaikki alkoi 26.4. kun oli meidän lentopäivä kohti Madridia. Lentokentällä kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitellusti. Mikään ei mennyt pieleen, mutta pääsin rauhoittelemaan erästä koiraa. Olen kuitenkin siinä ihan expert, joten ei ongelmia. Sitten alkoi n. kolmen tunnin lento kohti Madridia. Lentokentällä meitä vastassa oli eräs Rotary-nainen, joka on myös ollut mukana järjestämässä nuorisovaihdon retkiä. He asuivat lentokentältä noin puolen tunnin ajomatka päässä. Heidän talo oli niin iso, että me melkein eksyttiin toisen vaihtarin kanssa. Kello oli tässä vaiheessa jo niin paljon, että syötiin vain illallista ja mentiin suoraan nukkumaan.

Aamulla 27.4. meidän piti olla Moncloa nimisessä paikassa puoli yhdeksän aikoihin, josta bussi tuli noutamaan meitä. Siinä ennen bussin tuloa ehdittiin tutustua taas uusiin ihmisiin. Bussi saapui ja matka alkoi kohti Sarria-kaupunkia. Matkalla kuitenkin pysähdyimme ihastelemaan erästä ranskalaisen Camino de Santiagon kylää (O Cebreiro) erään kukkulan päälle. Tämä on Caminon ensimmäinen kylä, joka on Galician puolella.

Tuohon patsaaseen, joka näkyy taustalla liittyy pieni tarina. Jos sen päätä koskee kolme kertaa, saa onnellisen parisuhteen.

Kylän kirkko

Matka jatkui kuvien oton jälkeen kohti Sarriaa ja erityisesti meidän hostellia. Kaikki miedän hostellit olivat muuten yksityisiä, koska julkisiin hostelleihin ei voinut tehdä varauksia. Hostellille päästyä, jätimme tavarat ja lähdimme illalliselle. Illallisen jälkeen menimme vain iltapesujen jälkeen nukkumaan.

28.4. eli ensimmäinen kävelypäivä. Herätyskellot soivat kello 7 ja puoli yhdeksältä hypättiin bussiin ja matkustettiin meidän aloituskylään, jonka nimi on Samos. Täällä oli myös kyltti, että Santiago de Compostelaan on 127km. Samoksesta alkoi matka kohti Barbadelo nimistä kylää. Matkaa kylien välille kertyi 18km, jonka kävelemiseen meillä kului n. 6h pysähdyksineen. Hostellilla oli uima-allas, joten rankan kävelypäivän jälkeen melkein kaikki menivät uimaan. Kylmän veden takia itse jänistin. Illalla kortinpelailujen jälkeen oli illallinen ja nukkumaan meno.

KÄVELYPÄIVÄ 1

29.4. päivä alkoi samalla aamurutiinilla. Tänään tietenkin kohde vaihtui. Tällä kertaa meitä odotti Portomarin-kylä. Päivän aikana kävelyä kertyi noin 20km. Hostellille päästyä menimme hieman kävelemään ympäri kaupunkia ja sitten pelaamaan korttia. Illalla yllätys oli taas illallinen. Oli jotenkin jännä, kuinka he halusivat, että saamme tarpeeksi nukuttua, mutta kuitenkin illallinen loppui joka päivä todella myöhään.

 KÄVELYPÄIVÄ 2

30.4. jälleen kerran matka alkoi yhdeksän aikaan kävellen. Tänään kohteena oli Palas de Rei, joka sijaitsi noin 27 kilometrin päässä. Voin kertoa, että päivän päätteeksi kaikki olivat ihan poikki ja suurin osa vietti vapaa-aikansa hostellilla korttia pelaten. Illalla oli illallinen, jonka aikana meidän seurueeseen liittyi vielä neljä muuta vaihtaria, jotka asuivat lähellä kyseistä paikkaa. He viipyivät seuraavaan iltaan asti.

KÄVELYPÄIVÄ 3

1.5. tänään 29km päässä meitä vastassa oli Arzúa. Tämän päivän reitti oli erittäin luonnon läheinen, koska melkein koko matka kuljettiin metsässä. Kuitenkin erääseen kylään saapuessa, näimme joen varrella sopivan pysähdyspaikan ja muutamat kävikin puhaltamassa kyseisessä joessa. Pienten päiväunien jälkeen auringon paisteessa matka jatkui ja seitsemän jälkeen saavuimme yöpymispaikkaan. Tällä kertaa kyseessä oli hieman isompi kaupunki. Pikaisen suihkun jälkeen lähdimme nauttimaan illallista samalla jalkapalloa katsellen.

KÄVELYPÄIVÄ 4

 2.5. Tänään oli viimeinen kävelypäivä, mutta kävelimme vain 5km eli vain ns. saapumisen Santiago de Compostelaan. Kun saavuimme katedraalille siellä oli alkamassa jumalanpalvelus, joten menimme katsomaan sitä. Oli mielenkiintoista nähdä miten se eroaa, niistä joihin olen Suomessa tottunut. Tämän jälkeen meillä oli hetki vapaa-aikaa, ennen kuin menimme syömään. Ruokailun aikana laulettiin eräälle vaihtarille syntymäpäivälaulu, ja minä ainoana suomalaisena lauloin yksin melkein 50 henkisen ryhmän edessä. Laulujen ja ruokailun jälkeen muutamat vaihto-oppilaat pitivät pieniä puheita, koska monen osalta tämä oli viimeinen kerta, kun heitä näemme. Tietenkin on vielä edessä Eurotour, mutta siihenkään eivät kaikki osallistu ja tämän lisäksi meidät on jaettu kahteen ryhmään.

Ruokailun jälkeen kävelimme eräälle linja-autoasemalle odottamaan meidän bussia, jotta pääsisimme hostellille. Puolen tunnin odottelun jälkeen meille kerrottiin meidän bussin rikkoutuneen. Lähdimme siis lompsimaan väsyneinä kohti hostellia. Kun pääsimme hostellille, meillä oli vapaa-aikaa koko ilta. Minun ryhmäni päätti lähteä ulos illalliselle syömään pitsaa, mutta kun meidän rinkat olivat bussissa, joka oli rikkinäisenä jossain, jouduimme lähtemään kaupungille vaellusvaatteet päällä. Meidän pitsahetken jälkeen, lähdimme takaisin hostellille pelaamaan erästä peliä, jonka nimi on werewolf eli suomeksi ihmissusi. Olen Suomessakin pelannut samaa peliä, mutta eri nimellä, jota en nyt muista. Loppu ilta pelasimme erilaisissa ryhmissä tätä peliä, ja pääsimme vielä viimeisenä iltana tutustumaan uusiin ihmisiin. Tänä iltana meidän annettiin valvoa pidempään, koska oli viimeinen ilta.

Kuva hostellin ikkunasta

3.5. Tämä päivä oli varattu vain matkustamiseen takaisin Madridiin. Matkalla kuitenkin pysähdyimme syömään eväitä Lugo-nimiseen kaupunkiin. Täältä jatkoimme matkaa musiikin mukana laulaen ja taas puheita pitäen. Ja taas itkettiin. Pikku hiljaa Madridin lähestyessä, muutamat jäivät jo bussin kyydistä ja taas itkettiin. Kun sitten saavuttiin Moncloaan, oli edessä hyvästit ja paljon haleja. Tästä selvittyä ihmiset lähtivät perheidensä luo. Me menimme samaan perheeseen, jossa olimme ennen Caminoa. Illallisen jälkeen menimme vain suoraan nukkuman.

Kuva hostellin pihalta

Saapuminen Lugoon

4.5. edessä oli vain matka lentokentälle, lento Gran Canarialle ja kotiin saapuminen.

Haluan vielä kiittää kaikkia, joiden kanssa sain kulkea tämä pyhiinvaelluksen. // I just want to thank once again all of you, with whom I got to walk the way.

Perhe Las Palmasissa 23.-30.3.

Niin kuin otsikosta huomaa, tämä kirjoitus tulee kertomaan siitä, kun mun perhe oli täällä mun vieraana viikon verran.

Aloitetaan luontevasti siitä päivästä, kun he saapuivat. Eli 23.3. noin puoli kymmenen aikaan illalla heidän lento laskeutui Gran Canarian lentokentälle. Minä lähdin heitä vastaan mun ensimmäisen h-perheen isän kanssa. Pelkästään sen lisäksi, että saimme kyydin kentälle ja takaisin, tämä h-isä tunsi lentokentältä jonkun turvamiehen, joten pääsin mun perhettä vastaan sinne matkalaukkuhihnoille asti. Itkuhan siinä tuli, kun seitsemän kuukauden jälkeen pääsin halaamaan heitä ja puhumaan oikeasti kasvotusten. Tapaamisen jälkeen oli vain n. puolen tunnin matka asunnolle ja suoraan nukkumaan.

Seuraava päivä 24.3 oli varattu kaupunkiin tutustumiseen ja kävimme myös syömässä mun ensimmäisen h-perheen kanssa. Puhumista riitti, joten kuvien ottaminen jäi. Ruokailun jälkeen kävimme vielä bussilla katsomassa mun koulua. Eli tämä ensimmäinen päivä täällä oli vaan pyörimistä ympäri ämpäri. Illalla kävimme vielä syömässä ja katsoimme yhdessä elokuvaa ja sitten unten maille.

Ensimmäisen päivän ihmettelyt asunnon terassilta.

Ihmiset, jotka meidän perheen tuntevat ja varsinkin mun vanhemmat, osaavat varmaan olettaa, että vaeltamista ja luonnossa rämpimistä on luvassa. 25.3. meillä ei ollut vielä vuokra-autoa, joten nappasimme bussin muutaman korttelin päässä meidän asunnolta ja suuntasimme kohti Agaete nimistä rantakaupunkia. Jäimme bussin kyydistä kirkolla ja sattumalta oli juuri kulkue, jossa kaupunkilaiset kantoivat kirkkoon Jeesusta, joka ratsasti aasin selässä.

Kulkueen jälkeen lähdimme patikoimaan. Kun olimme kävelleet jo reilu kaksi ja puoli tuntia, tajusimme, että olimme kävelleet hetken jo väärään suuntaan. Onneksi sitäkin kautta pääsi takaisin, minne oli tarkoituskin. Tulipahan nähtyä muutakin, kuin mitä alun perin oli tarkoitus. Eikä siitä loppujen lopuksi tullut paljoa ylimääräistä + tämä reitti oli paljon helppokulkuisempi, kuin se mistä tultiin. Tämän pienen kierroksen jälkeen, teimme viemä toisen lenkin, jotta pääsimme takaisin lähtöpaikkaan eri reittiä, kun tullessa. Loppujen lopuksi kilometrejä kertyi n. 8km. Söimme paikallisessa pubissa ja sitten matkasimme bussilla takaisin Las Palmasiin.

26.3. otimme toisenkin vaihto-oppilaan meidän mukaan, kun vuokrasimme auton ja lähdimme tutkimaan tämän saaren keskustaa. Eli ensin ajoimme todella mutkaista ja kapeaa tietä kaupunkiin nimeltä Tejeda, joka on tunnettu mantelipuistaan. Siellä kävimme syömässä paikallisista manteleista tehtyä kakkua ja juomassa aamukahvit. Siinä katseltiin maisemia ja nähtiin Roque Nublo ja Roque Bentayga, jotka ovat siis kivipaasia, jotka ovat ajan mittaan muovautuneet kalliosta. Tämän lisäksi Roque Nublo on yksi maailman suurimmista kivipaasista 80 metrin korkeudellaan. Tejedasta ajoimme todella mutkaista ja hirveän pelottavaa tietä Maspalomasia kohti. (Tiet olivat niin pelottavia, että meidän kuskin eli iskän kädet tärisivät vielä seuraavana päivän :D) Matkalla pysähdyimme eräällä "Miradorilla" eli näköalapaikalla, jonka nimi on Degollada de La Yegua. Siellä oli myös eräs mies papukaijansa kanssa, joten otin muutaman kuvan. Tämän jälkeen kun miedän urhollinen kuski oli hengähtänyt hetke, lähdimme ajamaan kohti Puerto de Mogánia, jonne menimme syömään. Ruokailun jälkeen menimme hetkeksi rannalle ja uimaan. Rannalta suuntasimme vain autolle ja takaisin Las Palmasiin.

TEJEDA

NÄKÖALAPAIKKA

 27.3. eli tiistaina oli mun Rotary-clubin kokous, jonne mun perhe tuli mun mukaan. Oli hauska yhteensattuma, että siellä oli kaksi vierailijaa myös Suomesta ja vielä varsinais-Suomesta (eli mistä minäkin olen). Kuitenkin ennen kokousta menimme Guayadequeen, jossa on edelleen asuttu luolakylä. Tänä päivänä emme kuitenkaan mennyt kylälle asti vaan, kävimme matkalla olleella museolla ja sitten lähdimmekin jo kohti Máspalomasia, jossa meillä siis oli Rotaryn kokous. Kokous kesti noin kaksi ja puoli tuntia, jonka jälkeen menimme Máspalomasin dyyneille ottamaan kuvia. Olisimme halunneet mennä uimaan, mutta silloin oli todella pilvistä ja kylmää, joten uiminen jäi.

ROTARY-KOKOUS

PLAYA DE MASPALOMAS JA DYYNIT

28.3. lähdimme uudestaan kohti edellisen päivän luolakylää. Tällä kertaa pääsimme kylään asti, ja kävimme eräässä luolaravintolassakin syömässä. Ruokailun jälkeen teimme n. 500 metrin pienen merkityn lenkin kyseisellä alueella. Reitillä otettiin tietenkin paljon kuvia upeista maisemista ja toisistamme. Pitäähän se jotenkin todistaa, missä on käynyt. Pienen lenkin jälkeen palasimme takaisin ravintolalle ja söimme oikein kunnon jäätelöannokset. Tämä päivä oli muuten todella kuuma, koska Calima iski jälleen. (Calima = tuulee Afrikasta päin ja tuulen mukana tulee paljon lämmintä ilmaa ja Saharan hiekkaa.) Lämpimän ilman takia päädyimme uudestaa Máspalomasiin Playa del Inglésille ja tällä kertaa päädyttiin ihan uimaan. Oli yllättävän hauskaa kaikkien mielestä lillua siellä vedessä aaltojen mukana. Uinnin jälkeen päätimme lähteä takaisin Las Palmasiin syömään, mutta sinne asti ei päästy. Näimme matkalla kyltin San Agustin, joten menimme sinne syömään kiinalaista ruokaa, jota olen jostain syystä himoinnut melkein 2 kuukauden ajan. Ruokailun jälkeen ajoimme vain takaisin asunnolle.

LUOLAKYLÄ

29.3. oli varattu vain rannalla löhöilyyn ja ostosten tekemiseen. Vaikka oli kiirastorstai, olimme katsonut etukäteen, että lähellä sijaitseva ostoskeskus on auki. Menimme siis sinne ostamaan tuliaisia, ja katselemaan, jos löytyisi jotain ostamisen arvoista. Olimme niin väsyneitä, että heti, kun iskä ja äiti tuli, niin menimme suoraan syömään. Ruokailun jälkeen suuntasimme matkalaukkuostoksille. Laukkukaupasta suuntasimme kohti ruokakauppaa, joka on vähän Prisman tapainen, eli kaikkea löytyy. Sieltä ostettiin tuliaiset ja sitten lähdettiin kaikkien ostosten kanssa kohti kotia. Tässä vaiheessa iskä oli todella kipeä ja väsynyt, joten hän jäi kotiin nukkuman ja me lähdettiin tyttöjen kanssa syömään vielä viimeistä kertaa rannalle.

Kun sitten kahdentoista jälkeen tultiin takaisin asunnolle, niin me mentiin hetkeksi nukkumaan. Ei siinä muut kauhean kauaa nukkunut, kun halusivat käydä suihkussa ennen kuin taksi tuli, joka tuli puoli neljältä yöllä. Siinä pikaiset halit vaihdettiin ja mä menin takaisin nukkumaan. Sitten kun aamulla heräsin niin itkuhan siinä tuli, kun tajusin, että mun perhe oikeasti lähti. Kuitenkin mulla reilu viikko sitten lauantaina oli viimeinen perheen vaihto ja muutenkin enää alle kolme kuukautta mun vaihdosta jäljellä. Aika on kyllä mennyt todella nopeasti.