Niin kuin otsikosta
huomaa, tämä kirjoitus tulee kertomaan siitä, kun mun perhe oli täällä mun
vieraana viikon verran.
Aloitetaan
luontevasti siitä päivästä, kun he saapuivat. Eli 23.3. noin puoli kymmenen aikaan illalla heidän lento laskeutui
Gran Canarian lentokentälle. Minä lähdin heitä vastaan mun ensimmäisen
h-perheen isän kanssa. Pelkästään sen lisäksi, että saimme kyydin kentälle ja
takaisin, tämä h-isä tunsi lentokentältä jonkun turvamiehen, joten pääsin mun
perhettä vastaan sinne matkalaukkuhihnoille asti. Itkuhan siinä tuli, kun
seitsemän kuukauden jälkeen pääsin halaamaan heitä ja puhumaan oikeasti
kasvotusten. Tapaamisen jälkeen oli vain n. puolen tunnin matka asunnolle ja
suoraan nukkumaan.
Seuraava päivä 24.3 oli varattu kaupunkiin tutustumiseen ja
kävimme myös syömässä mun ensimmäisen h-perheen kanssa. Puhumista riitti, joten kuvien ottaminen jäi. Ruokailun jälkeen
kävimme vielä bussilla katsomassa mun koulua. Eli tämä ensimmäinen päivä täällä
oli vaan pyörimistä ympäri ämpäri. Illalla kävimme vielä syömässä ja katsoimme
yhdessä elokuvaa ja sitten unten maille.
Ensimmäisen päivän ihmettelyt asunnon terassilta. |
Ihmiset, jotka
meidän perheen tuntevat ja varsinkin mun vanhemmat, osaavat varmaan olettaa,
että vaeltamista ja luonnossa rämpimistä on luvassa. 25.3. meillä ei ollut vielä vuokra-autoa, joten nappasimme bussin
muutaman korttelin päässä meidän asunnolta ja suuntasimme kohti Agaete nimistä
rantakaupunkia. Jäimme bussin kyydistä kirkolla ja sattumalta oli juuri kulkue,
jossa kaupunkilaiset kantoivat kirkkoon Jeesusta, joka ratsasti aasin selässä.
Kulkueen jälkeen
lähdimme patikoimaan. Kun olimme kävelleet jo reilu kaksi ja puoli tuntia,
tajusimme, että olimme kävelleet hetken jo väärään suuntaan. Onneksi sitäkin
kautta pääsi takaisin, minne oli tarkoituskin. Tulipahan nähtyä muutakin, kuin
mitä alun perin oli tarkoitus. Eikä siitä loppujen lopuksi tullut paljoa
ylimääräistä + tämä reitti oli paljon helppokulkuisempi, kuin se mistä tultiin.
Tämän pienen kierroksen jälkeen, teimme viemä toisen lenkin, jotta pääsimme
takaisin lähtöpaikkaan eri reittiä, kun tullessa. Loppujen lopuksi kilometrejä
kertyi n. 8km. Söimme
paikallisessa pubissa ja sitten matkasimme bussilla takaisin Las Palmasiin.
26.3. otimme toisenkin vaihto-oppilaan meidän
mukaan, kun vuokrasimme auton ja lähdimme tutkimaan tämän saaren keskustaa. Eli
ensin ajoimme todella mutkaista ja kapeaa tietä kaupunkiin nimeltä Tejeda, joka
on tunnettu mantelipuistaan. Siellä kävimme syömässä paikallisista manteleista
tehtyä kakkua ja juomassa aamukahvit. Siinä katseltiin maisemia ja nähtiin
Roque Nublo ja Roque Bentayga, jotka ovat siis kivipaasia, jotka ovat ajan
mittaan muovautuneet kalliosta. Tämän lisäksi Roque Nublo on yksi maailman suurimmista
kivipaasista 80 metrin korkeudellaan. Tejedasta ajoimme todella mutkaista ja
hirveän pelottavaa tietä Maspalomasia kohti. (Tiet olivat niin pelottavia, että
meidän kuskin eli iskän kädet tärisivät vielä seuraavana päivän :D) Matkalla
pysähdyimme eräällä "Miradorilla" eli näköalapaikalla, jonka nimi on
Degollada de La Yegua. Siellä oli myös eräs mies papukaijansa kanssa, joten
otin muutaman kuvan. Tämän jälkeen kun miedän urhollinen kuski oli hengähtänyt
hetke, lähdimme ajamaan kohti Puerto de Mogánia, jonne menimme syömään.
Ruokailun jälkeen menimme hetkeksi rannalle ja uimaan. Rannalta suuntasimme
vain autolle ja takaisin Las Palmasiin.
TEJEDA
NÄKÖALAPAIKKA
27.3. eli tiistaina oli mun Rotary-clubin
kokous, jonne mun perhe tuli mun mukaan. Oli hauska yhteensattuma, että siellä
oli kaksi vierailijaa myös Suomesta ja vielä varsinais-Suomesta (eli mistä
minäkin olen). Kuitenkin ennen kokousta menimme Guayadequeen, jossa on edelleen
asuttu luolakylä. Tänä päivänä emme kuitenkaan mennyt kylälle asti vaan,
kävimme matkalla olleella museolla ja sitten lähdimmekin jo kohti Máspalomasia,
jossa meillä siis oli Rotaryn kokous. Kokous kesti noin kaksi ja puoli tuntia,
jonka jälkeen menimme Máspalomasin dyyneille ottamaan kuvia. Olisimme halunneet
mennä uimaan, mutta silloin oli todella pilvistä ja kylmää, joten uiminen jäi.
ROTARY-KOKOUS
28.3. lähdimme uudestaan kohti edellisen päivän
luolakylää. Tällä kertaa pääsimme kylään asti, ja kävimme eräässä
luolaravintolassakin syömässä. Ruokailun jälkeen teimme n. 500 metrin pienen
merkityn lenkin kyseisellä alueella. Reitillä otettiin tietenkin paljon kuvia
upeista maisemista ja toisistamme. Pitäähän se jotenkin todistaa, missä on
käynyt. Pienen lenkin jälkeen palasimme takaisin ravintolalle ja söimme oikein
kunnon jäätelöannokset. Tämä päivä oli muuten todella kuuma, koska Calima iski
jälleen. (Calima = tuulee Afrikasta päin ja tuulen mukana tulee paljon lämmintä
ilmaa ja Saharan hiekkaa.) Lämpimän ilman takia päädyimme uudestaa
Máspalomasiin Playa del Inglésille ja tällä kertaa päädyttiin ihan uimaan. Oli
yllättävän hauskaa kaikkien mielestä lillua siellä vedessä aaltojen mukana.
Uinnin jälkeen päätimme lähteä takaisin Las Palmasiin syömään, mutta sinne asti
ei päästy. Näimme matkalla kyltin San Agustin, joten menimme sinne syömään
kiinalaista ruokaa, jota olen jostain syystä himoinnut melkein 2 kuukauden
ajan. Ruokailun jälkeen ajoimme vain takaisin asunnolle.
LUOLAKYLÄ
29.3. oli varattu vain rannalla löhöilyyn ja
ostosten tekemiseen. Vaikka oli kiirastorstai, olimme katsonut etukäteen, että
lähellä sijaitseva ostoskeskus on auki. Menimme siis sinne ostamaan tuliaisia,
ja katselemaan, jos löytyisi jotain ostamisen arvoista. Olimme niin väsyneitä,
että heti, kun iskä ja äiti tuli, niin menimme suoraan syömään. Ruokailun
jälkeen suuntasimme matkalaukkuostoksille. Laukkukaupasta suuntasimme kohti
ruokakauppaa, joka on vähän Prisman tapainen, eli kaikkea löytyy. Sieltä
ostettiin tuliaiset ja sitten lähdettiin kaikkien ostosten kanssa kohti kotia.
Tässä vaiheessa iskä oli todella kipeä ja väsynyt, joten hän jäi kotiin
nukkuman ja me lähdettiin tyttöjen kanssa syömään vielä viimeistä kertaa
rannalle.
Kun sitten
kahdentoista jälkeen tultiin takaisin asunnolle, niin me mentiin hetkeksi
nukkumaan. Ei siinä muut kauhean kauaa nukkunut, kun halusivat käydä suihkussa
ennen kuin taksi tuli, joka tuli puoli neljältä yöllä. Siinä pikaiset halit
vaihdettiin ja mä menin takaisin nukkumaan. Sitten kun aamulla heräsin niin
itkuhan siinä tuli, kun tajusin, että mun perhe oikeasti lähti. Kuitenkin mulla
reilu viikko sitten lauantaina oli viimeinen perheen vaihto ja muutenkin enää
alle kolme kuukautta mun vaihdosta jäljellä. Aika on kyllä mennyt todella
nopeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti